Lomat alkavat olla monelta jo takana. Säät ovat suosineet, on ollut aurinkoista säätä, mutta  vettäkin on välillä tullut. Koleutta, jota onneksi ei ole kestänyt pitkiä aikoja, on myös ollut. Kolean jakson jälkeen, toisaalta, osasimme nauttia paremmin kesästä, lämmöstä ja kaikesta siitä mitä se toi tullessaan. Oli säät mitä hyvänsä, niin pelko loman loppumisesta on mielessä jo hyvissä ajoin. Millainen sää tulee lomalla olemaan, määrittelee monesti pitkälle sitä, oliko loma hyvä vai ei.

Lomaan liittyy monesti liikaa odotuksia, mikä on ymmärrettävää. Usean hengen sisältävässä perheessä on erilaisia odotuksia, jotka tulee sovittaa yhteen, eikä se aina ole niin yksinkertaista. Lapset odottavat, että mennään sinne ja sinne ja vanhemmat ehkä, että saa vain olla. Kuitenkin monet kotityötkin odottavat ja kodin kunnostustyöt, jotka vievät paljon energiaa ja rahaa perheeltä. Koska  tavallinen arki on haastavaa ja väsyttävää, niin ylimääräiset kodin kunnostustyöt jäävät lomien ajoiksi. Perheissä on mattojen ja ikkunoiden pesua, on maalaustyötä ja kaikenlaista, mitkä vain joskus on tehtävä. Monesti sekin on helpottavaa, kun loman aikana on tullut tehtyä rästityöt, jotka ovat mieltä painaneet.. Ja jos ei ole tullut tehtyä, voi siitäkin olla turhaa stressiä.

Vaikka kuinka tiedostetaan se, että on hyvä kun on työpaikka mihin palata, niin siitä huolimatta se aiheuttaa stressiä, kenellä enemmän, kenellä vähemmän. On mukava nähdä työkaverit ja päästä taas tavalliseen arkeen, joka tasapainottaa elämää.

Olen pohtinut sitä monesti, että jos ei olisi lomaa ollenkaan, vaan se aika mikä lomaan kuluu, lyhentäisi vaikka työviikkoa, pitkin vuotta. Tuolloin ei pääsisi koskaan minnekään pidemmälle lomalle. Vai olisiko sekin vain järjestelykysymys? Jos lomapäivät ottaisi joskus loppuviikkoon ja seuraavan viikon alkuun, tulisikin jo mukava loma.

Tutkimusten mukaan, jos pitää kaikki lomat kerralla, usean viikon, eikä jätä yhtään talveksi, ei välttämättä ole hyvä asia. Olisi hyvä, jos lomat olisi hieman edes pätkitty, jolloin ei ole stressiä lomaltapaluusta niinkään. Se tunne, että lomaa on vielä, auttaa jaksamaan.

Monissa työpaikoissa työnantaja päättää milloin lomat otetaan, vaikka on lomaoikeus on sen ajankohta työnantajan taskussa.

Loma on aina lomaa, oli se milloin tahansa, sanotaan. Varmasti näin on, kunhan taas pääsee työn aloituksessa vauhtiin, rutiiniin, jota on jo odottanut ja toisaalta pelännyt.

Maailmassa on niin paljon ihmisiä, joilla ei ole palkallista lomaa, mikä on surullista. Kuinka hyvässä asemassa täällä olemme. Toisaalta, sen tiedostaminen, että muilla ei ole jotain. mitä meillä on, ei auta töihin palaamisen stressiin yhtään, eikä siitä tarvitse syyllisyyttä kantaa. Jokaisessa maassa on omat ongelmansa ja kehittyneissäkin maissa se työelämä on raskasta ja vaativaa, joka vie voimia, vaikka kuinka olisi innostunut ja  kiitollinen työstään.

Tärkeää olisi  omahoidon ja terveyden kannalta antaa itselleen aikaa, pieni hetki, joka päivä/ silloin tällöin, asuu ihminen sitten kaupungissa tai maalla, kerrostalossa tai savimajassa. Niitä asioita tulisi tehdä, joista tietää tykkäävänsä, ihan pieni hetki vain ja maailma on parannettu ja verenpaine normalisoitu. Tuon pienen hetken jälkeen jaksaa taas  paremmin.

Oikein mukavia pimeneviä elokuun iltoja, kuutamoja, kynttilän valojen tunnelmaa teille kaikille toivotan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.